Lausunto lakiin eläinten hyvinvoinnista

Kansakunnan sivistyksen taso näkyy siinä miten se kohtelee heikoimpiaan, eläimiään.

Lakiehdotus on eläinten kannalta keskeneräinen. Se ei pyri suojelemaan eläintä tai tuomaan tälle hyvinvointia, lakiehdotus on tehty takaamaan maatalousalalla työskentelevän ihmisen hyvinvointi ja ansaintalogiikka. Tavoitteena on suojata maatalousyritysten oikeutta käyttää eläimiä haluamallaan tavalla tehotuotannossa.

Lakiehdotuksessa on enemmän eläinten hyvinvoinnin kannalta huonoja kuin hyviä uudistuksia. Siksi paneudun lausunnossani nyt vain negatiiviin ehdotuksiin ja vaadin niihin muutosta.

Lakiehdotus ei ole mitenkään tätä päivää eikä varsinkaan tulevaisuutta. Tieteelliset tutkimukset ovat tuoneet meille valtavan määrän tietoa siitä, millaisissa oloissa eläimet kärsivät ja millaisissa taas voivat hyvin. Lakiehdotus ei ota näitä tai muitakaan asiantuntijoiden lausuntoja ja ehdotuksia huomioon.

Lakiehdotus sisältää järkyttävän suuria sisäisiä ristiriitoja. Lain alussa mainituilla periaatteilla ja tarkoituksella ei ole mitään merkitystä kun itse lain sisältöön mennään, laki ei suojele eläimiä. Lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuden tulee toteutua kaikessa eläintenpidossa. Liikkumisen rajoittaminen tai liian suuri kasvatustiheys sekä virikkeettömyys tekevät tämän mahdottomaksi lähes kaikissa eläintuotannon muodoissa.
Kaikille eläimille olisi turvatta niiden lajityypillinen käytös.

Kaloja ei saa jättää kitumaan hengiltä. Jos kaioilla olisi ääni ei yksikään kalastaja pystyisi kuuntelemaan niiden tuskanhuutoja tukehtuessaan. Tämä koskee aivan valtavaa eläinmäärää, joiden on jo kauan aikaa sitten todettu tuntevan kipua.

Broilerien kasvatusolot ovat järkyttävät. Yksilöillä ei ole mitään arvoa ja lintuja kuolee prosessin aikana tuskallisesti. Linnuille tulee myös olla mahdollisuus toteuttaa lajityypillisia tarpeitaan. Kasvatustiheyttä on pienennettävä, linnuille on tarjottava virikkeitä ja nopeasti kasvavien rotujen käyttö kiellettävä.

Turkistarhaus tulisi kieltää. Suomi kulkee hävettävän perässä tässä asiassa verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Turkistarhausta nykymuodossaan vastustaa 75% suomalaisista. Miksi lakimuutos ei ota huomioon kansalaisten enemmistön mielipiteitä.

Yhtäkään eläintä ei pitäisi enää kahlita liikkumattomuuteen koko elämänsä ajaksi. Eläinten häkkikasvatus tulee lopettaa. Tämä koskee kanoja, sikoja, nautoja ja turkiseläimiä.

Sikoja ei saa kastroida ilman puudutusta. Sikojen kasvatusoloihin tulee saada parannuksia.

Emakoiden porsitus- ja tiineytyshäkit on kiellettävä ja lihasikojen oloja on parannettava.

Eläinten sosiaalisten suhteiden ja käyttäytymistarpeiden huomioimisen tulee olla mukana kaikessa säätelyssä. Jos eläin on kytketty kiinni tai elää liian ahtaasti, ei sen ole mahdollista käyttäytyä lajilleen tyypillisellä tavalla.

Parsinavetat tulee kieltää. Sosiaalisten eläinlajien yksittäiskasvatus tulee lopettaa.

Vesipuhvelia ei pidätä lisätä tuotantoeläinten listalle. Suomi ei tarvitse lisää vieraslajeja tehotuotannon tai edes pienimuotoisen tuotannon piiriin.

Catch and release -kalastus on kiellettävä kokonaan.

Laissa pitäisi siis ehdottomasti olla määrättynä ainakin nämä seikat (lista lainattu Animalialta):
– Vanhojen parsinavetoiden käyttökielto.
– Ulkoiluoikeus kaikille lypsylehmille.
– Vanhojen porsitushäkkien käyttökielto.
– Rauhoitus, puudutus ja tehokas kivunhoito kivuliaisiin toimenpiteisiin.
– Kirjaus porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumiseksi mahdollisimman nopeasti.
– Tiineytyshäkkien kiellon siirtymäaikaa on lyhennettävä.
– Verkkopohjaisten häkkien käyttökielto.
– Oikeus jatkuvaan sulaan juomaveteen pysyvässä pitopaikassa.
Lisäksi laissa on pidettävä kiinni kaikista sinne nyt kirjatuista parannuksista, kuten uusien porsimishäkkien ja parsinavetoiden kiellosta, jalostuksen tiukennetuista vaatimuksista ja delfinaarioiden kiellosta.