Kiitos parannuksista, joita vuoden 2017 luonnoksen versiosta eläinten hyvinvointilaista on tehty. Myös tämä luonnos laiksi eläinten hyvinvoinnista on kuitenkin erittäin puutteellinen ja jo voimaantullessaan vanhentunut. Luonnokseen on tullut monia tärkeitä parannuksia edelliseen luonnosversioon verrattuna, mutta edelleen sieltä puuttuu kriittisiä kohtia eläinten hyvinvoinnin ja terveyden turvaamiseksi. Lakiehdotus on täysin riittämätön eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta ja sen tarkoitus on selvästi suojata maatalousyritysten oikeutta käyttää eläimiä haluamallaan tavalla. Elinkeinon harjoittamisen oikeus ja taloudelliset kysymykset eivät voi ohittaa mielellisen, tuntevan ja itseisarvoisen eläimen hyvinvointia ja terveyttä. Eri eläinlajit ovat myös hyvin eriarvoisessa asemassa lain edessä. Mitä enemmän eläin tuottaa ihmiselle taloudellista hyötyä, sitä enemmän eläimelle saa tuottaa kärsimystä ja kipua ja sen lajityypilliset tarpeet voidaan ohittaa. Tämä laki on tehty ihmisen hyödyntavoittelun, ei eläimen tarpeiden ja oikean hyvinvoinnin, näkökulmasta. Sivistysvaltiona Suomi ei saa jäädä jälkeen naapurimaiden ja EU:n lainsäädännön kehityksestä. Sivistysvaltio ei kohtele eläimiä moraalittomasti ja epäeettisesti.
Näkemykseni keskeisistä ongelmakohdista luonnoksessa:
- Lakiehdotus ei edelleenkään ota kantaa tai kiellä turkistarhausta. Suomi on yksi harvoja maita Euroopassa, joka edelleen hyväksyy turkistarhauksen ja jossa sitä harjoitetaan elinkeinona vaikka se ei ole pitkään aikaan nauttinut kansalaisten yleistä hyväksyntää ja on äärimmäisen epäeettinen elinkeino. Turkistarhauksen jatkuminen on Suomen häpeäpilkku ja kertoo keskeisten viranomaisten kyvyttömyydestä ottaa eläinten hyvinvointia edes minimaalisesti lukuun. Myös Tanskan turkistarhoilla eläimissä levinnyt koronavirus osoittaa, että turkistarhaus ei ole ongelmallista ainoastaan eläinten hyvinvoinnin osalta, vaan aiheuttaa vaaraa myös ihmisille epidemioiden levitessä. Turkistarhaus on yksiselitteisesti kiellettävä.
- Sikojen ja lehmien kasvatusoloihin on tehtävä huomattavia parannuksia. Lehmien parsinavetat ja sikaemakoiden tiineys- ja porsitushäkit on kiellettävä ja lihasikojen oloja parannettava, kuten on tehty jo useissa Euroopan maissa. Parsinavettojen sekä tiineys- ja porsitushäkkien rakentamisen kielto täytyy astua voimaan heti ja jo olemassa olevat parsinavetat ja häkit on poistettava käytöstä kohtuulliseen määräaikaan mennessä, ei vasta silloin, kun niiden elinkaari päättyisi. Eläinten pito häkeissä ja parressa on rankkaa fyysistä ja psyykkistä kidutusta. Luonnoksessa esiintyneet 12 ja 15 vuoden siirtymäajat ovat aivan liian pitkiä, sillä niiden aikana monet eläinsukupolvet ehtivät kärsiä pahasti. Pitkät siirtymäajat eivät ole perusteltuja myöskään siksi, että elinkeinon harjoittajilla on ollut pitkän aikaa valmius reagoida muutoksiin. Oikeustieteellisiä selvityksiä eräiden eurooppalaisten maiden eläinsuojelulainsäädännöistä, porsitushäkkiselvityksiä sekä selvityksiä kansalaisten yleisestä oikeustajusta eläinten hyvinvoinnista on tehty jo kymmenen vuoden ajan.
- Vasikoiden yksittäiskasvatus on kiellettävä. Eläinsuojelulaki sallii vasikoiden yksittäiskasvatuksen, vaikka vasikat kärsivät tutkimusten mukaan yksinäisyydestä. Vasikoiden ja muiden sosiaalisten lajien nuorten yksilöiden yksinkasvatus on epäeettistä ja niiden tulee saada olla yhdessä emonsa kanssa. Emo-poikassuhde on turvattava, sillä jälkeläisten hoito ja pesänrakennus ovat tuotannossa käytettyjen eläinten keskeisimpiä tarpeita. Aivan keskeisimpien tarpeiden toteuttaminen siis estetään erityisesti kanojen, lehmien ja sikojen kohdalla täysin. Eläimet eivät voi hyvin, jos eivät saa toteuttaa edes keskeisimpiä tarpeitaan.
- Eläinten häkkikasvatus on kiellettävä, mitä suunnittelee myös Euroopan komissio. Eläimet eivät voi elää hyvin häkeissä. Esimerkiksi kananmunantuotannossa kanat elävät vain noin paperiarkin kokoisessa häkissä, missä ei ole mahdollista liikkua.
- Kaikille eläimille tulee olla mahdollisuus ulkoiluun mahdollisimman pitkän ajan päivästä ja vuodesta.
- Nykyinen eläinsuojelulaki sallii porsaiden kirurgisen kastroinnin ilman puudutusta. Kirurginen kastraatio tulee kieltää, sillä se on erittäin kivulias toimenpide, ja sen tekeminen ei ole välttämätöntä karjuporsaille. Kirurgiselle kastraatiolle on olemassa kivuttomampia vaihtoehtoja, kuten immunokastraatio. Mikäli kirurginen kastrointi edelleen sallitaan, tulee toimenpiteessä eläin rauhoittaa, toimenpidealue puuduttaa ja antaa eläimelle riittävä annostus kipulääkettä, riittävän kauan ennen ja jälkeen toimenpiteen. Myös muissa kivuliaissa toimenpiteissä, kuten eläimen tatuointimerkinnässä, on käytettävä puudutusta ja kivunlievitystä. Eläinten merkinnässä, kastroinnissa tai muussa kivuliaassa tapahtumassa
tulisi aina valita vähiten kipua ja haittaa aiheuttava menetelmä. Eläimiä, joille kiellettyjä toimenpiteitä on suoritettu, ei pitäisi saada myydä. - Broilereiden kasvatusolot ovat järkyttävät. Broilereille tulee taata mahdollisuus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään sen kokoisissa ryhmissä, mikä eläinlajille on ominaista ja kasvatustiheyttä on siis merkittävästi pienennettävä. Broilereille on tarjottava virikkeitä ja nopeasti kasvavien rotujen kasvatus on kiellettävä.
- Kalojen tukehtumiskuolemat teollisessa kalastuksessa on kiellettävä. Kalojen lopettamiseen on käytettävä nopeita ja kivuttomia menetelmiä, eikä jättää niitä kitumaan hengiltä. Kalakasvattamoiden olot ovat surkeat, ja oloihin tarvitaan parannuksia ja lisää valvontaa kalojen hyvinvointiin. Lisäksi rapujen keittäminen elävältä aiheuttaa ravulle kärsimystä ja se on yksiselitteisesti kiellettävä.
- Sellaiset kilpailut ja testit, joissa käytetään kohde-eläimiä, on kiellettävä. Metsästys-, luolametsästys- ja paimennuskokeet sekä luolapyynti ovat kohde-eläimille äärimmäistä stressiä aiheuttavia tapahtumia. Esimerkiksi luolametsästys on myös metsästävälle koiralle vaarallista, sillä koiran ja kohde-eläimen välillä syntyy fyysisiä kohtaamisia ja verisiä tappeluita.
- Lakiehdotus vastuuttaa kärsivän luonnonvaraisen eläimen lopetuksen, mutta ei niiden auttamisen ja hoidon. Laissa tulee osoittaa kunnalle hoitovastuu sellaiselle loukkaantuneelle tai sairastuneelle luonnonvaraiselle eläimelle, jolla on hyvät edellytykset toipumiselle. Lopettamiskynnys tulee olla selvästi korkeampi. Kuntia tulee velvoittaa järjestämään myös loukkaantuneen tai sairastuneen eläimen kiinniotto ja kuljetus, sillä tällä hetkellä taakka ja kustannukset jäävät vapaaehtoisille kansalaisille.
- Luonnonvaraisten eläinten ottaminen lemmikiksi on kiellettyä, joten olisi johdonmukaista kieltää myös luonnonvaraisten eläinten tarhaaminen tuotanto- ja metsästystarkoituksessa. Kaikkien luonnonvaraisten eläinten pyytäminen lemmikiksi, kuten monen Suomeen tuotavan akvaariokalan, on oltava lähtömaasta riippumatta kiellettyä.
- Eläinten tappokilpailut, kuten pyydystä ja päästä –kalastus tai pilkkikilpailut, joissa tavoitteena on tappaa mahdollisimman paljon eläimiä tai vain pyydystää ja mitata ne, on
kiellettävä eläimen kärsimyksen vähentämiseksi sekä kunnioittavan eläinsuhteen edistämiseksi. - Sirkuksissa tulisi olla kielto käyttää mitään eläimiä, riippumatta siitä, onko eläin villi vai kesy. Myös erilaiset eläinnäyttelyt, kuten koira-, kissa- ja hevosnäyttelyt sekä kilpailut tulisi kieltää. Mikäli näitä ei kielletä, on tehtävä selviä parannuksia eläinten hyvinvointiin ja sen valvontaan tapahtumissa. Esimerkiksi kuristuspannat, eläinten pakottaminen tekemään temppuja ja esiintymään ihmisille, ratsastajan kannukset sekä eläimen esteettinen ehostus tulisi kieltää.
- Eläimen koulutuksen perustuminen rankaisemiseen tulisi kieltää ja koulutuksen perustua positiiviseen palkitsemiseen. Eläinten kouluttajien tulisi olla alan tutkinnon suorittaneita ja koulutuksen tarjoaminen luvanvaraista.
- Eläinten hyvinvoinnin valvontaan on välttämätöntä ohjata lisää velvoitteita ja resursseja ja valvontaeläinlääkärien täytyy olla riippumattomia toimijoita. Riittämättömät resurssit eläinsuojelulain valvontaan tekevät lain tyhjäksi. Lisäksi, esimerkiksi teurastamoihin on tultava pakolliseksi tallentava kameravalvonta.
- Lakipykälät tulee kirjoittaa selvästi ja yksiselitteisesti. Häiletäsmenteet, kuten ”riittävä” ja ”tarpeeton” tulee avata ja määritellä, mitä ne tarkoittavat. Mitä esimerkiksi tarkoittaa eläimen ”tarpeettoman ankaran kurituksen välttäminen”? Lisäksi poikkeukset pykäliin on poistettava, koska ne vesittävät pykälien määräykset ja lain valvonnasta tulee erittäin vaikeaa.
- Eläimen itseisarvo tulee mainita lakipykälässä. Ei riitä, että maininta eläimen itseisarvosta ja kunnioituksesta mainitaan vain pykälän perusteluissa. Eläimen itseisarvo on yksiselitteinen, ja jos sitä ei mainita pykälätasolla, voidaan itseisarvosta tehdä eri tulkintoja.Suomi on sivistysvaltio, ja sivistysvaltiossa ihmisen toiminta tulee perustua moraalisesti oikeaan ja eettiseen toimintaan. Emme voi jatkaa eläinten kaltoinkohtelua, kidutusta ja aivan keskeistenkin tarpeiden ohittamista ihmisen taloudellisen hyödyn sekä esteettisten ja kulinaaristen mieltymysten vuoksi. Ihmisen tulee päästä eroon lajisorrosta, jossa toinen eläinlaji asetetaan korkeampaan asemaan kuin toinen. Nykytutkimusten valossa eläimet ovat älykkäitä ja suurta tunnekirjoa kokevia mielellisiä eläimiä. Meidän tulee tunnistaa ja tunnustaa tämä.Lausuntoni perustuu Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen, Animalian, Oikeutta Eläimille –järjestön sekä eläin- ja ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltolan kannanottoihin sekä aivan tavallisen kansalaisen oikeustajuuni.