Lausuntoni ehdotukseen laiksi eläinten hyvinvoinnista

Yleistä

Kiitos mahdollisuudesta lausua erittäin tärkeään lakiin.

Ehdotetussa laissa on paljon parannuksia entiseen verrattuna erityisesti seura- ja harrastuseläimiin liittyvissä asioissa. Ruoan ja turkisten tuotannossa käytettyjen eläinten asemaan lakiluonnos sen sijaan ei näytä tuovan kovin suuria muutoksia, mitä on pidettävä vakavana puutteena. Keskitynkin tässä lausunnossani niihin luonnoksen kohtiin, jotka eivät nykytiedon valossa edistä eläinten hyvinvointia.

Luonnoksessa on räikeitä ristiriitoja eri pykälien välillä ja suhteessa muuhun lainsäädäntöön. Edelleen lukuisat poikkeukset vesittävät lain tarkoitusta ja vaarantavat eläinten hyvinvoinnin. Luonnoksessa viljellään myös edelleen runsaasti tulkinnanvaraista adjektiivia ”riittävä” ja muita sen kaltaisia ilmauksia, jotka tekevät lain soveltamisesta ja lain noudattamisen valvonnasta hankalaa.  Vaikka sanotaan, että hyvinvointilaki koskee kaikkia eläimiä, näin ei selvästi ole. Lintuja (mm. broilerit) laki kohtelee toisin kuin nisäkkäitä, ja kaloille ja selkärangattomille saa tehdä kaikenlaista kipua ja kärsimystä aiheuttavaa, mitä ainakin yritetään muiden eläinten kohdalla rajoittaa.

Turkistarhaukseen laki ei ota lainkaan kantaa, vaikka turkiseläinten kasvatus verkkopohjaisissa häkeissä on perustellusti yksi pahimmista eläinten hyvinvointiongelmista maassamme.

Laki on siis edelleen kaikkea muuta kuin edistyksellinen.

1 §

Lain lähtökohtana pitäisi olla eläinten itseisarvo ja se, että kaikki eläimet pystyvät täyttämään lajityypilliset käyttäytymistarpeensa ja liikunnantarpeensa. Ne ovat hyvinvoinnin perusta. Vaikka eläimiä olisi jalostettu vuosituhansia ja pidettäisiin vankeudessa, sisäsyntyiset tarpeet ovat yhä olemassa. Niiden täyttymättömyys aiheuttaa kärsimystä.

8 §

Sallittujen tuotantoeläinten listasta on poistettava nisäkkäät minkki, hilleri, soopeli, kettu, naali, supikoira, biisoni ja vesipuhveli. Viisi ensin mainittua siksi, että niitä pidetään turkistuotannossa tällä hetkellä oloissa, jotka ovat selvässä ristiriidassa tämän pykälän (ja itse asiassa jo nykyisenkin eläinsuojelulain) kanssa. Lisäksi minkki, soopeli ja supikoira ovat haitallisia vieraslajeja, joiden kasvatuksen pitäisi itsestään selvästi olla kiellettyä. Biisonin ja vesipuhvelin kasvatukselle ei ole Suomessa perusteita.

Yhteiskunnan pitäisi kaikin tavoin ohjata pois eläintuotantoon perustuvasta maataloudesta jo ilmastonsuojelun takia.

9 §

Sallittujen eläinten listoihin ei pidä lisätä uusia eläinlajeja. Lisäysperusteena ei voi olla, että joku haluaa kasvattaa kyseisiä eläimiä tai on jo hankkinut niitä ennen kuin luvan hakeminen on tullut mieleen.

15 §

Lakiin pitää lisätä, että kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä eläin on aina rauhoitettava ja puudutettava ja jälkikipuun on annettava kipulääke. Porsaiden kirurginen kastraatio pitää kieltää.

21 §

Riittävän ravinnon ja veden saanti on ehdoton minimi eläimen hyvinvoinnille. Siksi pykälästä on poistettava kohta 5). Jos eläimille ei pystytä edes turvaamaan vettä Suomen tavanomaisissa sääoloissa, on todettava, että joko pito-olosuhteet ovat täysin riittämättömät tai sitten lajin pidolle ainakaan kyseessä olevaan tarkoitukseen ei ole edellytyksiä.

33 §

Tähän pykälään pitää lisätä, että eläimen tulee seisomisen ja lepäämisen lisäksi pystyä myös liikkumaan pitopaikassaan tai päästä päivittäin liikkumaan pitopaikan ulkopuolelle. Liikkuminen on perustarve, jonka estyminen aiheuttaa kärsimystä. Eläinten kasvatus verkko- tai ritilälattialla on kiellettävä. Pitopaikassa pitää myös olla lajinmukainen, tarvittaessa pehmustettu lepopaikka sekä mahdollisuus piiloutua, jos se on eläimen lajityypillinen käyttäytymistarve.

37 §

Pykälän ensimmäinen momentti näyttää tekevän laittomaksi monet nykyiset eläinten pito- ja kasvatusmuodot, joissa eläimiä pidetään häkeissä tai muuten ahtaasti, mm. turkistarhauksen, virikehäkkikanalat, broilerinkasvatuksen ja kaupallisen kalankasvatuksen. Tämän lakiehdotuksen muut osat kuitenkin osoittavat tämän näiden eläinten kohdalla tyhjäksi sanahelinäksi.

Hyvää on se, että uusien porsitushäkkien ja parsinavetoiden rakentaminen kielletään. Se ei kuitenkaan riitä vaan porsitushäkit pitää kieltää kokonaan. Myös tiineytyshäkit on kiellettävä ja kiellon siirtymäaikaa lyhennettävä. Samoin parsinavetoista luopumista on vauhditettava säätämällä sille siirtymäaika.

Turkistarhoilla verkkopohjaisissa häkeissä ei toteudu monikaan tämän pykälän vaatimuksista. Supikoirat eivät voi elää perhe-elämää, vetäytyä pesän suojaan eivätkä nukkua talviunta. Ketut eivät voi kaivaa maata eivätkä minkit uida. Kaikkien häkissä kasvatettujen petoeläinten tarve liikkua, etsiä ravintoa ja saalistaa jää tyydyttämättä.

Lähes kaikkien tuotantoeläiminä pidettävien eläinten sosiaalisiin suhteisiin liittyvät käyttäytymistarpeet jäävät tyydyttämättä: Useimmat eivät saa hoitaa poikasiaan joko riittävän pitkään tai ollenkaan. Ne eivät voi valita, ovatko yksin vai toisten seurassa, ja useimmiten eläimiä on aivan liikaa samassa, liian ahtaassa tilassa.

Jotta pykälän ensimmäisen momentin vaatimukset täyttyvät, tuotanto-oloihin on tehtävä suuria muutoksia. EU:ssa valmisteilla oleva häkkikasvatuskielto olisi hyvä ottaa ennakoiden huomioon. Helpointa olisikin aloittaa muun lainsäädännön sovittaminen tässä pykälässä esitettyihin vaatimuksiin kieltämällä parsinavetat, emakkohäkit ja eläinten kasvattaminen häkeissä. Se ei vielä poistaisi kaikkia ongelmia, mutta olisi alku.

50 §

Kiertävät eläinnäyttelyt tulee kieltää, sillä jatkuva liikkeellä olo on riskitekijä eläimen hyvinvoinnin kannalta. Kaikkien eläinten käyttö sirkuksissa on kiellettävä kokonaan.

59 §

Jos lain tarkoitus on, kuten 1 §:ssä sanotaan, lisätä eläinten kunnioitusta ja hyvää kohtelua, eläimiin tulisi edes viitata yksilöinä, ei massana. Siksi tässä pykälässä tulisikin säätää broilereille enimmäiskasvatustiheys yksilöä neliömetrillä, ei kilogrammaa neliömetrillä.

Tuotantopolven lintujen lisäksi tulee säätää hyvinvointivaatimukset myös broileriemoille, jotka elävät pitemmän ajan ja ovat siten vielä tuotantopolven lintujakin alttiimpia erilaisille hyvinvointiongelmille. Emolintujen huomiotta jättäminen on vakava puute.

Ylipäänsä on kyseenalaista sallia broilerinkasvatus, sillä tutkittua tietoa broilereitten jalostuksen aiheuttamista terveysongelmista on runsaasti, ja se ei tue kasvatuksen jatkamista nykyisellään, mikäli lintujen hyvinvointi halutaan vakavasti ottaa huomioon.

64 §

Olisi selvempää, jos tässä yhteydessä yksiselitteisesti kiellettäisiin eläinten tappaminen kuumalla vedellä. Äyriäiset eivät kuole välittömästi, kun ne pannaan kiehuvaan veteen, mutta tämä ei näytä olevan vielä ns. yleistä tietoa.

Samoin yleisessä käytössä oleva hiilidioksiditainnutus ei vastaa tämän pykälän määräystä kivuttomasta tainnutusmenetelmästä, joten olisi parasta kieltää hiilidioksidin käyttö tainnutuksessa ja lopetuksessa selväsanaisesti.

Koska eläintä ei saa lopettaa viihdetarkoituksessa, olisi hyvä tarkentaa tässä, että kielto koskee myös erilaisia kalastus- ja metsästyskilpailuja, jotka ovat silkkaa viihdettä.

78 §

Tähän pykälään on lisättävä, että valvontaviranomaisella on oikeus tehdä tarkastus myös ilman epäilyä paikkoihin, joissa pidetään tuotantoeläimiä tai kasvatetaan tai käytetään koe-eläimiä.

79 §

Pykälän ensimmäinen momentti on muutettava Ruokavirastoa velvoittavaksi. Pakollinen kameravalvonta teurastamoissa ja tallenteiden tarkastelu satunnaisotannalla tekisi helpommaksi valvoa eläinten hyvinvointia ja varmistaisi nykyistä paremmin sen, että teurastamoissa todella noudatetaan määräyksiä.

91 §

Tästä pykälästä pitää poistaa virke ”Ilmoitus voidaan jättää tekemättä –– toistuva rikkominen.” On parempi, että ilmoitusvelvollisuus on ehdoton. Nytkin on ongelmana, että eläinten kärsimys pitkittyy, kun valvontaeläinlääkärit vatvovat ilmoituksen tekemisen kanssa liian pitkää. Heidän työnsä on tarpeeksi kuormittavaa muutenkin ilman, että heidän tarvitsee joka kerta erikseen pohtia, onko tapaus ilmoittamisen arvoinen.

122 §

Sikojen pitäminen tiineytys- ja porsitushäkissä pitää kieltää kokonaan lyhyellä siirtymäajalla. EU:ssa valmistellaan häkkikasvatuskieltoa, joka saattaa tulla voimaan jo vuonna 2027.

  1. Kalastuslaki

58 §

Pyydystä ja päästä -kalastus on kiellettävä. Kalat kokevat kipua, ja kivun tuottaminen eläimille huvittelumielessä on paitsi täysin moraalitonta myös vastoin nyt ehdotettua eläinten hyvinvointilakia.

58b §

On näyttöä siitä, että äyriäiset kokevat kipua, kun ne pannaan kuumaan veteen. Ne eivät kuole välittömästi vaan voivat pysyä tajuissaan jopa minuutteja. Elävältä keittäminen ei ole nopein ja kivuttomin mahdollinen lopetustapa ravuille. Rapujen tai muidenkaan eläinten keittäminen elävältä ei ole millään tavalla tarpeellista, siksi se on yksiselitteisesti kiellettävä.

Määräyksen kalojen ja rapujen välittömästä lopettamisesta täytyy olla ehdoton, muuten se on ristiriidassa ehdotetun eläinten hyvinvointilain kanssa.